Tietoa Arskasta
Arska on oma kasvattini, syntynyt 24.10.1999. Arskalla on yksi pentue (Kipazin W). Ko. pentue on tosin silkka vahinko, Arska kun on syntymästään asti ollut silmäsairas, eikä siitä todellakaan ollut tarkoitus tulla yhdenkään pentueen isää. Se mikä Kipazin W -pennuissa on hyvää, on luonne, silmien osalta kolme neljästä on silmäsairaita.
Arska on jo pentupeilauksessa silmäsairaaksi todettu. Muistan varmasti aina kuinka peilauksen jälkeen istuin kotimatkan auton takapenkillä Arska sylissäni ja itkin. Muut pennut olivat kuljetusboxissa. Alkushokista selvittyämme, perusteellisten eläinlääkärin kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen, päätimme, että Arska ei "jää pöydälle", vaan saa elää kanssamme täyden koiran elämän.
Arska on tätä nykyä sokea, eikä koko elämänsä aikana siis ole paljoa nähnyt. Arska jäi aikoinaan kotiin, koska eläinlääkärin mielestä sokea koira, jos silmäsairaus ei ole kivuloista laatua, ei kärsi, eikä ko. silmäeläinlääkäri nähnyt mitään syytä lopettaa pentua. Toisaalta halusin itsekin tietää voiko näkövammaisen koiran kanssa elää. Näiden yli kymmenen vuoden aikana olen todennut, että voi. Olemme Arskan kanssa opettaneet toisillemme paljon ja toivottavasti paljon yhteisiä kokemuksia on vielä edessäpäin.
Harrastuksia näkövamma toki rajoittaa, mutta Arska on mitä parhain pentuvahti ulkosalla, Arska on mitä mainioin kotivahti, Arska on erinomainen ihmistuntija ja joskus yltiösosiaalinen: tunkee vieraittenkin ihmisten syliin kiusaksi asti ja huolehtii kahvien kaatamisesta pahaa aavistamattomien vieraiden syliin tai vaihtoehtoisesti pöydälle. Arska on loistava jäljestäjä, Arska on mitä sympaattisin poika, jota kaikki tuntuvat rakastavan, vaikka Arskalla toki on ne huonot puolensakin; mm. lyhyt pinna mitä tulee sisätiloissa riekkumiseen (itse tuskin olen ihan syytön tähän, minulla on vähintäin yhtä lyhyt pinna ko. asiassa) tai levottomaan liikehtimiseen aiheetta. Arska sietää hyvin vieraita koiria, jopa uroskoiria, kunhan nämä käyttäytyvät rauhallisesti, Onni-glenni on tästä oiva esimerkki. Mutta ennen kaikkea Arska on luotettava ystävä omilleen, todellinen seurakoira.
Arska on käynyt Koiraetsijät ry:n koiraetsinnän alkeiskurssin joulukuussa 2005.
Lue
Arskan ja Aasan kurssikertomus
Arskan harrastuksiin kuuluu jäljestäminen. Arska on käynyt jälkikurssit (alkeet ja jatko) vuonna 2007.
Lue
Arska jäljestää
|