omat koirat

FIN MVA Kipazin Wallan-Salaa "Viivi"

Omistaja:
Kirsti Forstén

Tietoa Viivistä
Viivi on oma "kasvattini", Aasan ja Arskan "vapaan rakkauden lapsi", Kipazin W -pentueesta. Mieheni halusi välttämättä pitää Viivin kotona, vaikka asiasta käytiin kyllä melkoinen neuvottelu. Viivi oli sellainen "pahnan pohjimmainen", pikkupentuaikana aina jotain pientä, ei kuitenkaan koskaan mitään vakavaa ja ehkä siihen sen takia tuli kiinnyttyä vähän "liikaa".

Näin jälkeenpäin ajatellen Viivi on kieltämättä todella sympaattinen länderi, vaikka se toisaalta on kyllä sellainen pieni päkkipää, ettei pahemmasta väliä. Mutta se osaa toteuttaa sinnikkäät vaatimuksensa niin hienovaraisesti, että sitä ei kunnolla edes huomaa. Äkkiä vaan yöllä toteaa, että siinä tyynyllä onkin mieheni pään sijasta Viivin pää ja karvainen selkä, jota vasten nukun, kuuluukin pienelle ja pippuriselle Viiville, ei suinkaan miehelleni, joka puolestaan roikkuu puoliksi ulkona sängystä kun Viivi on vähän oikonut jalkojaan.

Viivi tulee yleensä kaikkien kanssa toimeen, siinä se on tullut emoonsa Aasaan. Viivi on myös hyvin sopeutuvainen, se tuntuu olevan kuin kotonaan mitä oudoimmissa tilanteissa, joissa se ei milloinkaan aikaisemmin ole ollut. Esimerkiksi elämänsä ensimmäisessä MatchShowssa Viivi esiintyi kuin vanha konkari ja antoi ylitseen kumartuvan tuomarin käsitellä itseään kuin olisi ikänsä vieraitten käsittelyssä ollut. Kuitenkaan mitään noista asioista ei ollut ikänään harjoiteltu.

Viivi on myös ensiluokkainen ”lisä-äiti” kasvattamilleni pentueille, se paimentaa pentuja pihalla kuin oma emo konsaan ja tarvittaessa käy komentamassa liian kiihkeitä leikkijöitä tai noutamassa eksyneitä lampaita. Viivi on myös hyvin kärsivällinen mitä tulee pieniin pentuihin, varsinkin kun huomioi, ettei Viivin näkökyky ole mitään parasta A-ryhmää, lähempänä onnetonta O-ryhmää enemmänkin.
Viivi inhoaa kylmää ja märkää. Jos ulkona on Viivin mielestä epämiellyttävä sää, ei sitä tahdo saada ulos ollenkaan. Kun lopulta saa neidin kammettua pihalle, se menee niin liki portaita kun "uskaltaa" ja pissii siihen, joskus heti alimman portaan eteen, ellei ehdi komentaa kauemmas, kipittää sitten kiireesti takaisin portaille ja haluaa sisälle. Unensakin Viivi nukkuu mieluiten mahdollisimman lämpimässä paikassa, vaikka peiton alla. Sellainen on pikku Viivi.